Vajaa kaksi viikkoa sitten liikkeeseen tuli asiakas, joka sanoi saaneensa vinkin liikkeestä minun kilpailijaltani Lauretten omistajalta. Tokaisin siihen, ettemme ole kilpailijoita vaan olemme kotoisin samoilta suunnilta (tosin en ymmärrä, mitä tekemistä näillä kahdella asialla on keskenään, tai onhan niillä ehkä jotain..)
Itselläni on tapana kertoa aina kun suinkin vain tiedän jollakin toisella liikkeellä olevan jotain tuotetta, jota asiakas etsii. Eihän se minulta ole pois, koska en voi tarjota kyseistä tuotetta.
Tämä oli myös yksi asia mistä asiakkaan kanssa juttelimme; kuinka kivaa on, että kerrotaan toisista liikkeistä. Kaikkihan eivät näin suinkaan tee - kohauttavat vain olkiaan. Onko siinä pelko, että asiakas vaihtaakin "leiriä", eikä tulekaan enää takaisin.
Lauretten omistaja, kaimani Anna kävi tuona kyseisenä aamuna liikkeessäni ja rupattelimme niitä näitä.
Minusta on ihanaa, että voi toisen yrittäjän (myös asiakkaiden) kanssa keskustella maailmanmenosta, yrittäjyydestä ja muustakin ilman, että kyräillään ja yritetään puukottaa selkään. Tosiasiahan on, että valitettavasti tällaistakin tapahtuu.
Kaipaisin samaa kuin Fredalla ollessa; missä kaikki yrittäjät tuntevat toisensa ja kyläilevät toistensa luona, mutta valitettavasti tuossa minun osuudellani ei tällaista tapaa ole ja Laurette on sen verran ylempänä ettei tähän ole niin usein mahdollisuutta.
En tosiaan pidä Laurettea kilpailijana kuten en mitään muutakaan lastenvaateliikettä, vaan jokainen on tehnyt liikkeestään oman näköisensä ja oloisen ja kun liikkeeseen menee sisään se henkii tiettyä tunnelmaa.
Mielestäni on ihanaa, että lastenvaateliikkeitä tulee lisää ja nykyään useampi haluaa tuoda jotain uutta, mitä ei Suomesta ole ollut saatavilla.
Niinkuin Rakkaan melkein siskoni sanoin minun liikkeestäni: "Tuo jotain uutta jo olemassa olevaan valikoimaan", pätee minusta kyllä jokaiseen.
Näillä hiukan sekavilla puheilla, toivotan oikein ihanaa viikonlopun jatkoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti