lauantai 21. marraskuuta 2009

Uitettuja koiria ja dramatiikkaa

Lähdimme koko perhe haukkaamaan happea mutta kukaan ei tajunnut katsoa millainen ilma ulkona on. Vettähän taivaalta tuli niin että ropina kävi, mutta päätimme lähteä silti kaivatulle happihyppelylle.
Itselläni oli "sään mukaisesti" Uggit ja untuvatakki, ainoastaan housut olivat asianmukaiset ja vedenpitävät. Lapsilla oli Ticketin Baggie Detachable -haalari ja Plain rain -sadepuku, jalassa Kuomat ja Vikingin core -kengät, kädessä tunnistamattomat toppasormikkaat ja Ticketin Rib Mittens -rukkaset.
Minä olin tunnin jälkeen läpimärkä olkapäistä ja varpaista, lapset ainoastaan käsistä. Eli Ticketit eivät pettäneet muilta osin kuin rukkasista, kengät kestivät mainiosti myös. Tulipahan tämäkin asia testattua käytännössä oikein kunnolla.
Tästä lähtien kuitenkin meinaan katsoa ikkunasta ennen ulos menoa...
Voisiko joku kertoa kuinka kauan tyttöjen uhma kestää? Ellalla on niin mahdoton uhma ettei mittaa eikä määrää. Ulkona hän karjui kurkku suorana kun en ottanut häntä syliin, kaatui maahan ja kun jatkoi kulkua hän huusi kuin teuraaksi menossa (näin kärjistettynä hiukan).
Einolla ei todellakaan ole ollut tuollaista uhmaa ja sen takia olen hiukan helisemässä.
Sanoin kuitenkin Ellalle, että koittaa huutaa vielä kovempaa jos hän saisi vielä hiukan voimakkaamman äänen aikaiseksi - kovasti hän yritti mutta ei sieltä sitten kovempaa tullut.
Murrosikää odotellessa....
Elämää ja dramatiikkaa; Ella karjuu kurkku suorana kun hän ei päässyt istumaan sillä sekunnilla. Hänellä on maltin kanssa hiukan ongelmia.. Kaikki nyt ja heti, ÄI-I-TII !!!
Huomatkaa miten lämmin ilma on sekoittanut luonnon - puihin kasvaa silmuja...

Ei kommentteja: