maanantai 8. maaliskuuta 2010

Einon 6 v. syntymäpäivät

Minulla jää valmistelut aina viime tinkaan mutta jotenkin onnistun aina saamaan kasaan tarjoilut ja muut. Yleensä teema ja koristelutkin tuppaavat jäämään viimeisiin iltoihin mutta kun aina on näin menty - mennään jatkossakin.
Ihanat mokkapalat joista tulee mieleen äidin lapsuudessani tekemät. Ohje löytyy täältä, kiitos herkullisesta reseptistä.
Kerrosvoileipiä tonnikala- sekä kinkku-cheddartäytteellä. Tonnikala oli sekoitettu ranskankermaan, ripaus suolaa ja pippuria sekä ruohosipulia antamaan makua. Kinkku-cheddariin tuli majoneesia levitteeksi.
Arvatkaapas söivätkö lapset näitä?... eivät - kaikki leivät jäi äidille ja isille....
Väriteemana sininen ja vihreä, pienillä efektiväreillä. Löysin kivoja hyrriä pilliin laitettavaksi. Niitä löytyy myös minun kaupasta.
Ricen astioita.
Näihin popcorn -tötteröihin sain idean uusimmasta Koti ja Keittiö -lehdestä. Väkertämiseen meni tovi mutta koossa ne onneksi pysyivät.
Pinjata. En suosittele tätä rikottavaa versiota. Se ei hajonnut millään ja jopa minun voimilla ei mennyt rikki. On olemassa vedettävä Pinjata, jossa on 8-10 narua ja yksi niistä avaa luukun. En ostanut sellaista koska ajattelin, että mikä harmi lapsille tulee jos ensimmäinen saa luukun auki. Tosin se sisällä oleva yllätys varmaa tuo lohtua. Seuraavalla kerralla kyllä ostan tuon.
Vietereitä. Heitetään rappusiin ja siitä se sitten lähtee kivasti alaspäin. Ei olla vielä kokeiltu mutta huomenna rappikseen testaamaan.
Näitäkin löytyy minun kaupasta. Olen nimittäin todennut, kuinka vaikea on löytää yllätyspusseihin kivaa pientä mutta edullista kamaa ja nyt sitten testailen näitä uusia juttuja.
Hakkaraiset - tuttu näky sekä kaupan juhlissa että omissakin.
Ei juhlia ilman amerikan- ja ranskanpastilleja.
Pinjata ja yllätykset; vieterit, vesipyssy, vesisormus, merirosvon silmälappu, pillejä, tikkareita, lakua ja tietysti purkkaa
Ja nämä ovat minun uudet unisilmälaput jotta näkisin aurinkoisia unia - ei kuitenkaan, kuuluvat Pinjatan kanssa kun pitäisi silmät kiinni lyödä... ei oikein viitsinyt lasten kanssa.
Ai niin, tuohon pinjataan kuului aarteenetsintä. Teimme mieheni kanssa aarrekartan ja vihjeitä ja tuo pinjata oli se aarre ikäänkuin.

2 kommenttia:

Katja kirjoitti...

Hei ja myöhästuneet onnittelut Einolle! Meillä on ollut sisäkäytössä synttäreillä vetopinjata, johon itse lisäsin naruja hämäykseksi niin, että naruja oli yhteens about 20. Sitten kävi niin kivasti että kaikki 13 vierasta saivat vetää narusta (toki erittäin huonolla säkällä se voi avautua jo vaikka ekalla). Teillä käytetty versio käy sitten ulkokäyttöön, jos vaikka kesällä antaa sille kyytiä takapihalla, mökillä jne. Molemmat kokeilut ja toimivat :-)
Kivoja koristeluvinkkejä Anna ja kauniita kuvia synttäreiltä!

Amelia kirjoitti...

huomasin myöskin tuon, että rikottava pinjata on mahdoton lapsille saada rikki. Meilläkin se oli 6vuotiaalle tyttöselle kaverijoukkoineen aivan liian työläs.